Asiahan ei varsinaisesti minulle enää mitään kuulu, mutta jostain syystä tästä on tulossa minulle sydämen asia. Omat lapseni ovat kohta jo toisen asteen koulutuksenkin läpi kahlanneet, joten periaatteessa minulle on yksi ja sama, mitä kotikuntani Lieto kouluilleen tekee. Mutta jotenkin en vain osaa ajatella niin, että mikä ei itseäni kosketa ei myöskään minua liikuta. Siispä olen hyvin sydämistynyt ja pettynyt Liedon suunnitelmiin kotikyläni Tarvasjoen koulua koskien. Sinänsä suunnitellulla yläkoulun lakkautuksella voi olla perusteet, mutta tapa, jolla Lieto on ajanut Tarvasjokeen kohdistuneita palvelujen karsimisia, ei ole ollut asiallinen. Siksipä olen vihainen ja tätä kirjoitusta kirjoittelen.

Johdanto pohdinto

Lietoon pakkoliitetyn Tarvasjoen osa ei ole ollut helppo. Kaikkien Tarvasjoen kylään kohdistuneiden palveluja karsivien päätösten jälkeen tarvasjokelaisista saattaa tuntua, että tavoitttena on Tarvasjoen alasajo. En kuitenkaan usko viranhaltijoiden pelkästään ilkeyttään suunnittelevan yläkoululaisten siirtoa Liedon keskustaan Keskuskouluun.

Sen sijaan, että ajattelisin kouluverkkoselvityksen olevan salajuoni Tarvasjoen tyhjentämiseen, pidän vastuullisena, että Keskuskoulun suunnittelussa tarkastellaan laajasti koko kunnan tulevaisuuden tarpeita. Valitettavasti tarkastelu tuntuu kuitenkin hyvin yksipuoliselta ja lähtökohtaisesti siltä, ettei Tarvasjoen yläkoululle haluta antaa jatkoa. Tarkastelussa myös mukana olevan Yliskulman koulun kohtalosta ollaan valmiita päättämään vasta myöhemmin ja samalla valmistaudutaan myös pohtimaan Yliskulman koulun mahdollisuutta erikoistua. Tarvasjoelta on esitetty vastaavia ajatuksia kylän palveluiden säilyttämisen puolesta, mutta joko ehdotukset pyritään vaikenemaan kuoliaaksi tai ne todetaan tutkimatta mahdottomiksi toteuttaa, kuten kävi uimahallin kohdalla.

Liedossa on moneen kertaan painotettu tasapuolisuutta. Jostain syystä tasapuolisuus ilmenee vain Tarvasjoen palvelujen karsimisena. Jos aidosti halutaan olla tasapuolisia, tarvasjokelaisten ehdotuksia ja esityksiä omien palvelujen säilyttämiseksi pitäisi oikeasti tutkia eikä ohittaa olankohautuksella. Kyse kun ei ole siitä, että vain vaaditaan, vaan ollaan myös valmiita tekemään töitä palvelujen säilymisen eteen.

Tarvasjoki on monille lietolaisille myrkkyä, jonka pelätään menestyvän lietolaisten kustannuksella.

Perin kummalliselta tuntuu sekin, että kaikki mikä on Tarvasjoella on pois muualta Liedosta. Eihän se niin ole vaan aivan päinvastoin. Kun tarvasjokelaiset voivat käyttää palveluja Tarvasjoella, he eivät ruuhkauta vaikkapa terveyskeskuksen päivystystä Liedon keskustassa. Kun tarvasjokelaisilla on asianmukainen liikuntahalli, he eivät vie salivuoroja Lietohallista. Kun tarvasjokelaiset lapset ja nuoret saavat opiskella kunnan terveimmässä koulurakennuksessa, säästytään ainakin sairaskuluilta ja kuljetuskustannuksilta. Kaiken lisäksi nämä täällä olevat palvelut on tarvasjokelaisten verorahoilla rakennettuja. Kai niiden ylläpidonkin voi siis ajatella tulevan tarvasjokelaisten omasta pussista.

Totta kyllä, että Liedon penseään syliin ajauduttiin, koska näytti siltä, ettei niitä palveluja enää pystytä ylläpitämään. Siltikään en pidä oikeuden- enkä totuudenmukaisena ajatella, että Tarvasjoki olisi Liedolle vain rasite. Jos Tarvasjoelle annettaisiin mahdollisuus, tämä pieni kyläyhteisömme voisi olla koko kunnalle valtava voimavara. Ja myös vetovoimatekijä, jos Liedolla olisi rohkeutta ja halua yrittää erottua muusta kuntakentästä. Mutta Tarvasjoki on monille lietolaisille myrkkyä, jonka pelätään menestyvän lietolaisten kustannuksella.

Miksi kiire?

Ymmärrän, että Liedolla on kiire tehdä päätös Keskuskoulusta. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, miksi on niin kiire siirtää tarvasjokelaiset Keskuskouluun jo ehkä aiemmin kuin koko koulu on valmistunut. Tällainen tapa toimia alkaa jo haista.

Itse en pidä yläkoulun menettämistä väistämättä kuoliniskuna kylällemme, joten siitä syystä en tästä kirjoita. Minua vain ihmetyttää Liedon tapa ajaa asiaa. Ja pelottaa ihan kaikkien niiden lasten puolesta, jotka aikanaan tuonne suunniteltuun jättikouluun joutuvat. Sinänsä en ole sen paremmin kyläkoulujen kannattaja kuin isojen kavahtaja. Opettajat ja koululle annetut resurssit koulun hyvyyden tai huonouden ratkaisevat. Ja sitähän minä en nyt usko, että talousvaikeuksissa olevalla kunnalla, joka tekee valtaisan investoinnin velkarahalla, olisi varaa tarjota resursseja, joita tarvitaan toimivan ja hyvän toimintakulttuurin luomiseen.

Parempia perusteluita

Tarvasjoen yläkoulun lakkautusta on perusteltu oppilasmäärän vähenemisellä. Tästä johtuen pelätään, ettei koulussa kauaa voida tarjota laadukasta opetusta, kun koulusta kaikkoavat pätevät opettajat, joille ei ole riittävästi optustunteja tarjolla. Oppilasennustetta ei auta ohittaa. Lienee turha myöskään toivoa, että muuttoliike muuttaisi ainakaan äkillisesti suuntaansa tai syntyvyys kääntyisi kovin nopeasti nousuun. Mutta maailma muuttuu koko ajan. Siinä missä vuonna 2008 alkanut talouslama viimeistään muutti peruuttamattoman tuntuisesti ihmisten ajatukset kaupunkiasumista suosivaksi, nykyisen koronakriisin tapainen tapahtumaketju saattaa saada ihmiset katsomaan asiaa taas toisin.

Meillä ei ole kristallipalloa, josta katsoa, mihin suuntaan maailma muuttuu. Kaikki palvelujen lakkautukset ja karsimiset ovat kuitenkin tekoja, jotka ohjaavat tulevaisuutta tiettyyn suuntaan ja nopeuttavat kehityskulkuja. Siksi toistaiseksi hyvin toimiviin palveluihin, kuten Tarvasjoen yhtenäiskouluun, tulisi kajota vain todella tarkan ja paljon nykyistä perustellumman harkinnan jälkeen. Ja ennen palvelujen tylyä lakkautusta pitäisi mieluummin katsoa, mitä palvelujen kehittämiseksi olisi tehtävissä. Sitä Lieto ei tehnyt uimahallin kohdalla, eikä sellaista ole näköpiirissä koulunkaan kohdalla.

Meillä ei ole kristallipalloa, josta katsoa, mihin suuntaan maailma muuttuu.

Mitä tulee esimerkiksi pelättyyn opettajakatoon tai rekrytointivaikeuksiin, haluaisin kysyä, onko ihan kaikki kortit oikeasti käytetty. Onko rekrytoinneissa vaikkapa tuotu ilmi Tarvasjoen koulun turvallista oppimisympäristöä? En usko, sillä Lieto tuo kaikissa Tarvasjokea koskevissa asioissa aina esiin mieluummin jotain negatiivista kuin mitään positiivista. Myöskin jos näitä syntyvyyslukuja katsoo, meillä on koko Suomessa piakkoin ennemmin ylitarjontaa kuin pulaa opettajista. Eli niiltäkään osin, en pidä perusteita Tarvasjoen yläkoulun lakkauttamiseen ihan yksioikoisen selvinä.

Järjenkäyttö sallituksi

Yläkoululaisten siirtoa on perusteltu myös yhdenvertaisella valinnaisainevalikoimalla. Muistan hyvin, kuinka näreissäni olin kuntaliitoksen jälkeen valinnaisainevalikoiman selvästi supistuttua Tarvasjoella. Lieto kun vaati tasapuolisuuteen vedoten Tarvasjoelta samankokoisia valinnaisaineryhmiä kuin muilta Liedon kouluilta ja samalla romutti Tarvasjoella hyvin toimineen systeemin, jossa suhteellisen laaja valinnaisainevalikoima turvattiin yhdistämällä kahdeksannen ja yhdeksännen luokan valinnaisaineryhmät.

Opetussuunnitelma tietysti asettaa jotkin tavoitteet ja vaatimukset valinnaisainevalikoiman laajuudesta, eikä sitä tietenkään voi sivuuttaa. Mutta ihmettelen, miksi järjenkäyttö tässäkin asiassa on kiellettyä ja miksi Tarvasjoella ei voitaisi palata vanhaan toimivaan systeemiin. Ihmettelen myös, jos esimerkiksi valinnaisten kielten opetuksessa ei tarjota etäopetuksen mahdollisuutta. Mutta nykyisin ajattelen myös niin, että hyvä perusopetus on tärkeämpää kuin kaikenkattava valinnaisainevalikoima.

Ihmiset ovat erilaisia, toiset arvostavat laajoja valikoimia, itse puolestani ahdistun, kun valinnanvaraa on liikaa. Valtavista valikoimista ei seuraa kuin valinnan vaikeus. Ehkä tällaisesta ei valinnaisaineiden kohdalla ole vaaraa, mutta valinnaisaineiden tuntimäärä on joka tapauksessa myös melko pieni. Esimerkiksi lukio-opintoja ajatellen on melko yhdentekevää, mitä valinnaisaineita valitsee. Oppilaiden kannalta laajaa valinnaisainevalikoimaa huomattavasti tärkeämpää on perusopetuksen laatu, kouluviihtyvyys ja muut oppilaan oppimista ja hyvinvointia edistävät seikat. Loppujen lopuksi valinnaisaineilla on siis häviävän pieni merkitys oppilaiden tulevaisuuden kannalta.

Koulusuunnittelu jälkijunassa

Lieto haluaa olla pikkukaupunkimainen nuorekas ja kehityksen kärjessä kulkeva kunta, jossa on hyvää pöhinää. Sen pöhinän ei selvästikään haluta ulottuvan Tarvasjoelle asti, vaikka Liedolla olisi varaa kasvaa kuntakeskuksesta Yliskulman ja Tarvasjoen suuntaan. Pöhinää tai ei, koulusuunnittelussa Lieto on ikävä kyllä jälkijunassa. Jos halutaan katsoa tulevaisuuteen, suuunnitellun Keskuskoulun tapaiset jättikoulut eivät sitä ole. Miksi toistaa virheet, joita esimerkiksi Raisio nyt yrittää korjata suunnittelemalla Vaisaaren koulun jakoa kahdeksi eri kouluksi?

En pidä jättikouluja tulevaisuuden kouluina ainakaan neljästä syystä. Tärkein syy on lasten ja nuorten henkisen pahoinvoinnin lisääntyminen. Ilman todella hyviä resursseja isossa koulussa yksilöt väistämättä hukkuvat massaan eivätkä tule kohdatuksi, saati saa tarvitsemaansa apua ja tukea. Jos Lieto pystyy todistamaan, että sillä on riittävää paremmat resurssit tarjota, voin muuttaa tästä asiasta mieltäni.

Toinen ja kolmas syy saattavat tuntua kaukaa haetuilta ja naurettavilta, jopa foliohattu päässä pohdituilta. Mutta siinä kohtaa, kun taas jossain koulussa ammutaan ja kun jälleen jokin kulkutauti kriisiyttää koko yhteiskunnan, nämä ajatukset eivät ehkä tunnu niin hulluilta.

En pidä jättikouluja tulevaisuuden kouluina ainakaan neljästä syystä. Tärkein syy on lasten ja nuorten henkisen pahoinvoinnin lisääntyminen.

Jo Jokelan ja Kauhajoen kouluampumisten yhteydessä kiinnitettiin huomiota siihen, että koulut pitäisi rakentaa niin, että ne tarjoavat turvaa tällaisia iskuja vastaan. Kuopion koulusurman yhteydessä todettiin, ettei näin ole toimittu vaan pikemmin päinvastoin. En tiedä, minkälaisen Keskuskoulun Lieto tulee rakentamaan, mutta mitä enemmän oppilaita yhdessä koulussa, sitä suurempi riski, että mahdollisessa kouluiskussa uhreja on useita. Ja koulusurmien riski vain kasvaa samalla kuin lasten ja nuorten ja yhteiskunnan yleinen pahoinvointikin. Toki näitä kauheuksia voi pienissäkin kouluissa tapahtua, mutta ehkä iso koulu kuitenkin on tällaisia synkkiä ajatuksia hautoville houkuttelevampi vaihtoehto. Ihan turha ainakaan kuvitella, että Lieto olisi koulusurmilta turvassa sen enempää kuin mikään muukaan kunta.

Myös tappavien kulkutautien riski kasvaa koko ajan. Kun vielä otetaan huomioon, että antibioottiresistenssikin kasvaa koko ajan, voimme olla melko varmoja, että tulevaisuudessa koetaan vielä useita kuolonuhreja vaativia kulkutauteja. Miksi siis ehdoin tahdoin rakentaa satojen oppilaiden kouluyhteisöjä, joissa tällaiset taudit varmasti pääsevät jylläämään ja aiheuttamaan tuhoa?

Veto- vai työntövoimaa?

Myönnän että nämä terrori- ja kulkutautiajatukseni saattavat tuntua hourupään houreilta. Mutta miten tahansa, en näe jättikoulua Liedolle kovinkaan suurena vetovoimatekijänä vaan päinvastoin poistyöntävänä voimana. Tähän asti Liedon ei ole tarvinnut murehtia asukasluvusta, mutta Liedossakin on jo nähtävissä kuntalaisten ikääntyminen.

Jos Lieto haluaa kilpailla lapsiperheistä, sen on tarjottava jotain muuta kuin naapurikunnat, varsinkin varhaiskasvatuksen ja koulujen suhteen. Onko 700 oppilaan koulu todella sellainen, jossa vanhemmat haluavat lapsensa opiskelevan? Vai mahtaisivatko mieluummin valita koulun, jossa opettajat tuntevat oppilaansa sekä toinen toisensa ja lasten vanhemmat? Tämä on se neljäs syy, jonka vuoksi jättikoulut eivät mielestäni ole tulevaisuutta.