Suuntana Salla 3/3 – yötön yö

Me Etelä-Suomen ihmiset helposti kuvittelemme tietävämme jotain valoisista kesäöistä. Mutta ehei, Lapin yötön yö pitäisi jokaisen edes kerran elämässään päästä kokemaan. Sallaan jos keskiyön aurinkoa lähtee ihastelemaan, se kannattaa tehdä alku- tai keskikesästä, sillä noin 10.7. päivän tienoilla yöttömät yöt päättyvät ja aurinko laskee hetkeksi horisontin taakse. Kesäaikaan Sallassa voi puuhailla samoja juttuja kuin syksylläkin […]

Read More…

Suuntana Salla 2/3 – hohtavat hanget

Kuten aiemmassa Salla-postauksessani kerroin, Salla hurmasi meidät kymmenen vuotta sitten tehdyllä laskettelureissulla. Vaikka tuolloin pakkanen paukkui -30 asteessa ja autokin hajosi. (Autojen hajoamisesta on muodostunut meille vähän kuin traditio: kaksi kertaa olemme tulleet Sallasta vuokra-autolla ja kerran junalla. Tämän lisäksi yhdellä reissulla autosta hajosi automaattivaihteet. Pari kertaa on myös käyty ojassa.) Talvilomakohteena Salla on monipuolinen […]

Read More…

Vain musiikkia

Viimeistään Vain elämää -ohjelman 11. tuotantokauden viimeisen varsinaisen jakson päätyttyä monet toimittajat kilvan riensivät kertomaan olleensa tämän kauden artistikattauksen suhteen väärässä. Kaikella kunnioituksella kollegoita kohtaan, tämä oli ilmeisesti turvallinen ja mukava aihepiiri osoittaa olevansa vain ihminen eikä kaikentietävä 😉 Toimittajakunnalle kun oman erehtyväisyyden tunnustaminen on välillä jokseenkin vaikeaa. Mutta ei tämä onneksi ole vain meidän […]

Read More…

Mikä meitä ahdistaa?

Olen tänä vuonna lukenut enemmän kuin naismuistiin. Tuomarin jälkeen tartuin Jussi Adler-Olsenin Selfieihin (joka tosiaan jäi hetkeksi kesken), Torey Haydenin Satutettuun lapseen, S.K. Tremaynen Jääkaksosiin ja Sofia Lundbergin Tapaa minut tammen alla -romaaniin. Mökkikirjana ollutta Nancy Hustonin Syntymämerkkiä en vielä ole saanut loppuun. Lundbergin teoksesta olin aikeissa kirjoittaakin, mutta se jäi. Jospa nyt sitten tästä […]

Read More…

Suuntana Salla 1/3 – ruskaretki

Jo kymmenen vuotta perheellämme on ollut vähintään kerran vuodessa suuntana Salla. ”Keskelle ei mitään” päädyimme hiihtolomalla 2010 etsiessämme lapsiperheelle sopivaa laskettelukeskusta Pohjoisesta. Pyhä-Luosto oli tullut koettua jo vuotta aiemmin, mutta Sallan hiihtokeskus kylpylöineen ja kymmenen kilometrin päässä sijaitseva kyläkeskus tekivät meihin vaikutuksen: Tänne olisi toistekin kiva tulla lasten kanssa laskettelemaan. Kymmenessä vuodessa lapset ovat kasvaneet, […]

Read More…

Rakas, rakkaampi, Ossi

Kolme kuukautta on kulunut siitä, kun viiimeksi sain silittää turkkiasi ja halata sinua. Kolme kuukautta ei ole pitkä aika, mutta tuntuu kuin viimeisestä yhteisestä lenkistämme olisi ikuisuus. Päivääkään ei ole mennyt, etten olisi sinua ajatellut. Enää en ihan joka päivä itke, mutta viimeiset päivät ovat taas olleet pahempia. Elämä sinun kanssasi oli alusta asti haastavaa. […]

Read More…

Puolustuspuhe Tarvasjoen koulun puolesta

Asiahan ei varsinaisesti minulle enää mitään kuulu, mutta jostain syystä tästä on tulossa minulle sydämen asia. Omat lapseni ovat kohta jo toisen asteen koulutuksenkin läpi kahlanneet, joten periaatteessa minulle on yksi ja sama, mitä kotikuntani Lieto kouluilleen tekee. Mutta jotenkin en vain osaa ajatella niin, että mikä ei itseäni kosketa ei myöskään minua liikuta. Siispä […]

Read More…

Apulanta tykitti Logomon liekkeihin

Olen tätä nykyä varsin huono festareillakävijä. Mukavuudenhaluiseksi olen päässyt vanhenemaan. Mutta keikoilla kyllä kävisin mielelläni enemmänkin, jos vain kiinnostavia sattuu kohdalle sopimaan. Kun kaveri ehdotti Apulannan keikkaa Logomossa, olin tietysti heti messissä. Kovin korkeita odotuksia minulla ei kuitenkaan ollut, vaikka Apulanta-fani ehdottomasti olenkin. Olen nähnyt Apulannan aiemmin Ruisrockissa, Down by the Laiturissa ja Caribialla. Niiden […]

Read More…

Kaikenlaista kierrätystä

Lasit lasin-, paperit paperin-, metallit metallin- ja pahvit pahvinkeräykseen. Mieluusti myös muovit kierrättäisin, mutta lähin muovinkeräyspiste on 14 kilometrin päässä, eikä varsinaisesti matkan varrella. Komposti on ikuinen haave, jonka toteuttaminen tuntuu vaikeammalta kuin maisterin tutkinnon suorittaminen. Vaatteita pistän kiertoon, mutta harvemmin hankin mitään käytettyä vaatetta. Tyttären hylkäämiä on tosin kaappiini päätynyt. Ja mitä useampi kaappi […]

Read More…

Runotyttö ja kiekkoäijä

Tartuin runotyttö Linda Huhtisen ”Tuomari Timo Favorin tarinaan” puhtaasti sattumalta. Odotukset eivät olleet suuret. En ollut kirjasta kuullut mitään ennakkoon, enkä toisaalta edes tiennyt Timo Favorinia. Olisi tietysti voinut kuvitella, että lätkämutsina miehen tiedän. Vaan enpä minä ole Liigaa seurannut vuosikausiin kuin lehdistä Tepsin edesottamuksista lukemalla. Harvoin niissä tuomareita mainitaan. En ole myöskään ollut erityisen […]

Read More…