Kesälomareissun ”pääkohteet” olivat Oslo ja Lillehammer, mutta kauttakulkukohteeksi jäänyt Ruotsi yllätti positiivisesti. Kenties jopa saatoin rakastua Gävleen ja Norrtäljeen. Piipahdetaan kuitenkin myös Örebrossa, Falunissa ja Uppsalassa. Sitä ennen mainittakoon, että Scandic Västeråsissa on aivan loistava aamiainen, josta ei taatusti puutu mitään. Muutoin hotelli on melko kolho, mutta se tosiaan tarjoaa helposti parhaimman aamiaisen, mitä olen missään päässyt nauttimaan.
Örebro
Lähdimme Turusta liikkeelle aamulaivalla ja katsoimme, että Västerås on sopivan ajomatkan päässä Tukholmasta yöpymistä ajatellen. Hyvin olisi jaksanut ja ehtinyt ajaa Örebrohon asti, jossa olisi saanut mukavasti päivänkin vietettyä, jos aikaa olisi ollut. Nyt ehdimme pitää vain pienen käppäilytauon matkalla Osloon, mutta mukava maku jäi kaupungista.
Mitä löysimme Örebrosta? Historiaa ja vanhoja rakennuksia rakastavan silmää ja sielua hivelevän Wadköpingin. Wadköping on Turun Luostarinmäkeen verrattavissa oleva viehättävä historiallinen maamerkki museoineen, leipomoineen ja käsityökauppoineen. Me tosin olimme niin varhain liikkeellä, että puodit olivat vielä kiinni ja kujat muutenkin hiljaiset. Ääntä piti vain emäntä laskiämpäreineen.
Örebrossa ennätimme katsastaa ulkopuolelta myös Örebron linnan. Keskiaikainen linna on toiminut sekä vankilana että kuninkaallisten asuntona. Sisälle emme päässeet, koska olimme kukonlaulun aikaan liikenteessä eivätkä ovet olleet vielä auki. Mutta oli linna ulkoapäinkin kaunis katsella, kuten myös sen ympäristö.
Falun
Faluniin köröttelimme Lillehammerista. Pitkän ajopäivän jälkeen puhti oli aika lailla poissa, mutta Falunin kuparikaivoksella tuli pistäydyttyä ja samalla myös opittua, mistä tulee Falunin punainen punamultamaali. Olisihan sen nokkelampi saattanut muutoinkin päätellä, vaan eipä ole tullut itse aiemmin ajateltua. Melkoinen monttu tuo kaivos on ja porautuu pitkälle maan uumeniin. Kaivokseen sisällekin olisi päässyt, mutta se jäi meiltä tällä kertaa kokematta.
Toki myös täällä piti katsastaa MM-mäki, josta ei nyt sen kummempaa kuvaa tullut napattua kuin tuo kaivoksen museon ikkunasta otettu. Lisäksi tietenkin oli käytävä ihastelemassa Falunin punaisia puutaloja.
Kaupunki tarjosi myös muuta kaunista katseltavaa, mutta meillä painoi jo uni silmiä ja hotelli Bergmästarenin sängyt kutsuivat. Tässä hotellissa illallinen kuului hintaan ja majoitus kaikkinensa oli hintansa väärti. Ainoana miinuksena voi pitää sitä, että parkkipaikka olisi pitänyt ymmärtää ennakkoon varata. Maksullinen tosin sekin paikka olisi ollut.
Gävle
Etukäteen olin ajatellut, että vain ajamme Gävlen läpi, mutta tännehän olisin voinut jäädä asumaan, vaikka emme juuri muuta ehtineet nähdä kuin Gamla Geflen ja Gävlen version Venetsiasta. Gamla Geflen idylliseen puutaloalueeseen ihastuin ikihyviksi.
Viihtyisältä vaikutti tämä osittain vielä rakeilla oleva Gävlen Venetsiakin.
Uppsala
Gävlestä ei olisi malttanut lähteä, mutta niin vain oli jatkettava eteenpäin kohti Uppsalaa. Kun reissukohteista lähes joka puolella muualla Osloa lukuun ottamatta oli ollut varsin unelias tunnelma, Uppsalan keskustassa riitti vilskettä. Toisaalta onhan Uppsala Ruotsin neljänneksi suurin kaupunki, joten outoa olisikin ollut, jos olisi uinunut unessa.
Pyörähdimme aluksi vanhassa Uppsalassa, joka tällä kertaa ei tarkoittanut ihania vanhoja rakennuksia vaan outoja kumpareita. Nyt mentiin ajassa kauas taaksepäin 400−500-luvuille, jolloin tällä paikalla vietettiin pakanallisia juhlia. Kumpuja pidettiin aiemmin Ruotsin ensimmäisten kuninkaiden hautoina, mutta tämä lienee höpöjuttuja.
Uppsalan linna tuli myös katsastettua. Kävimme sisälläkin siinä toivossa, että olisimme päässeet hellettä pakoon. Linnan museotilaan pääsi ilmaiseksi, mutta kuumuuteen sieltä ei apua löytynyt. Näyttely kertoi enemmän elämästä jota Uppsalan linnassa ja sen ympäristössä on eletty kuin esitteli itse linnaa.
Aikaa jäi vielä jäätelöihin ja pieneen kävelyyn kävelykadun ja tuomiokirkon kulmilla. Ei se hullummalta tämä Uppsalakaan näyttänyt.
Norrtälje
Jos Gävle sulatti sydämen, niin teki myös Norrtälje, jolta en ennakkoon odottanut oikeastaan yhtään mitään. Tämä entinen kaupunki, nykyinen kuntakeskus hurmaa 1700−1800-luvun aikaisella puutaloasutuksellaan ja jokimiljööllään.
Norrtäljeen voisi joskus tulevaisuudessa lähteä kesäistä viikonloppua viettämään. Ja nauttimaan tästä idyllistä ihan kaikessa rauhassa. Nimittäin vaikka kuinka yritin, kesälomareissustamme tuli taas varsinainen nähtävyysmaraton. Paljon tietenkin tuli nähtyä, mutta ehkä siltikin vain pintaraapaisulta, kun oli kiire taas jo mennä. Jospa joskus vielä malttaisi suunnitella lomansa kohde kerrallaan eikä ahnehtia kaikkea mahdollista mikä sattuu osumaan 300 kilometrin säteelle reitistä tai kohteesta 😀
Marika Timonen 